Ravintola Farang, Helsinki
Kävimme viime viikolla ravintola Farangissa syömässä. Ensi vaikutelma oli, että paikka on viihtyisä, mutta ensikertalaisena oli jotenkin eksyksissä, että mihin eteisestä pitäisi esimerkiksi jatkaa. Eteisestä avautui ainakin kolmeen eri suuntaan eri tiloja ja kiireisiä tarjoilijoita poukkoili ees taas meihin sen enempää huomiota kiinnittämättä. Huomasimme hetken pyörimisen jälkeen kyltin "Odota pöytiin ohjausta" joten siihen sitten jäimme nököttämään kunnes yksi tarjoilijoista pysähtyi ja ohjasi meidät salin puolelle.
Sali oli ihan viehkeä, jotenkin hieman koruton tila. Meistä piti huolta ystävällinen, mutta hieman ... "epämäärätietoinen" tarjoilija. Ruokalistassa kiva juttu oli ensimmäisen sivun esittely, missä kerrottiin lyhyesti ravintolasta sekä sen edustamasta ruokakulttuurista ja neuvottiin miten ruokia kannattaa tilata. Käytännössä suositus oli, että jos mahdollista, kannattaa tilata useampi annos jakoon niin että kaikki pääsevät maistelemaan hieman kaikkea.
Listalta löytyi valmiita herkullisen kuuloisia menuja, mutta koska oma ruokavalioni toistaiseksi on hieman rajoittunut, päätimme poimia ruokalajimme listalta itse.
Alkuun tilasimme Bo La Lot "Street Style" -annoksen johon kuului neljä chao plu -lehtiin käärittyä pötkylää joissa oli hienonnettua härkää ja possua sisällä. Lisäkkeenä tarjoiltiin Farangin sweet chiliä. Farang on siis tosiaan aasialaiseen ruokaan erikoistunut ravintola ja ruokien maut ovat ravintolan verkkosivujen mukaan "autenttisia aasialaisia makuja sellaisina kuin ne ovat". Tämä alkuruoka oli hyvä aloitus aasialaiselle dinnerillemme.
Freesit jaettavat ruuat -valikosta valitsimme Farangin Kana Satayn. Siihen mennessä kun ruoka tuotiin pöytään olin jo unohtanut mikä oli mitäkin ja ihmettelin Kallelle ääneen, että meille tuodaan ruoka valmiiksi ihan jäähtyneenä. Kalle ystävällisesti muistutti, että tämän kuului ollakin kylmää. Satay oli ihan hyvää, jokin maku siinä ei oikein osunut minun makunystyröihini täydellisesti, mutta ihan ok annos.
Ensimmäinen lämmin ruoka oli morning glory, rapeaa "suola&pippuri" tofua. Tämä annos oli ehkä koko ateriamme paras. Morning glory, jolla ei ole suomenkielistä nimeä oli juuri herkulliseksi kypsennettyä. Sen maku on ehkä jostain pinaatin ja parsan välimaastosta. Kiva rapea tekstuuri varressa ja pehmeä lehti. Nam. Silken tofu oli todella hyvää ja otimme annokseen valinnaisen rapean possunkyljen lisukkeeksi, mikä sopi varsin hyvin muiden makujen kanssa.
Toinen lämmin ruoka oli haudutettua vasikanposkea vietnamilaisittain. Tästä annoksesta on sanottava, että vasikanposki oli todella hyvää, mutta kastikkeessa oli jokin maku, josta en pitänyt ollenkaan. Annoksen pohjalla oli somen-nuudeleita. Voi olla, että manunystyräni ovat vaan päässeet vieraantumaan aasialaisista mausteista viime aikoina ja tämä makuyhdistelmä ei sen vuoksi oikein tällä kertaa iskenyt.. Annoksen päällä oli "hot&sour" salaattia joka maistui todella hyvältä.
Valitsin omaksi jälkiruoakseni Tao Taon. Annokseen kuului soijamaito "puddingia" (kuutiot molemmissa reunoissa), omenasorbettia, klementiinikreemiä ja minttua. Tästä annoksesta olisin voinut syödä omenasorbettia vaikka litran! Se oli niin hyvää ja raikasta, että loppui aivan kesken. Mintun kanssa yhdistettynä täydellinen yhdistelmä. Klementiinikreemi ja soijamaito "pudding" sen sijaan jättivät minut vähän kylmäksi. Klementiinikreemi maistui ja tuntui lähinnä pilttisoseelta ja mausta tuli jostain syystä mieleen lähinnä mango. En tiedä miksi..
Kallen jälkiruoka oli Thanon Farang. Annoksen erikoisin maku taisi olla korianterisorbetti, joka maistui tasan korianterille. Lisukkeena limellä marinoituja marjoja ja tuo kuvassa näkyvä vanukas on balilaisella vaniljalla maustettua jogurttia. Kuulemma hyvän makuinen annos.
Kaiken kaikkiaan Farangista sai ihan hyvää ruokaa ja annokset olivat kaikki kauniita. Monessa maistamistamme ruuista oli jokin maku joka ei ollut minun mielestäni ihan juuri kohdallaan tai maku, josta en ihan pitänyt. Tämä voi tosiaan olla harjoittelun puutetta, mutta jotenkin Farang ei ihan yltänyt korkeisiin odotuksiini. Lisäksi olisin kaivannut jämäkämpää tai määrätietoisempaa tarjoilijaa. Nyt meidän tarjoilijamme oli kyllä hyvin ystävällinen, mutta jotenkin vähän pihalla.
Monet tutuistani ovat ihastuneet Farangiin, joten ei kannata jättää kokeilua minun sanani varaan vaan käydä itse testaamassa makumatka Aasiaan.