Pääsiäisateria: karitsan sisäfilettä ym. herkkuja
Tänään kokkailtiin pitkästä aikaa kotona. Ruokalistalla oli alunperin chilistä kikherne-linssikeittoa, karitsaa sekä mustikkapannacottaa, mutta parin vastoinkäymisen jälkeen tilanne oli tämä:
Alkupala: Chilinen kikhernekeitto
Pääruoka: Karitsan sisäfilettä, kermainen kastike, mustia papuja ja fetasalaatti
Jälkiruoka: Pari palaa suklaata
Hyvät oli ruuat vaikka alkuperäisestä suunnitelmasta poikkesivatkin. Suklaat oli tämän viikon Berliinin reissulta joten sikäli oli ihan kiva niitä maistellakin. Kikhernekeiton teemme kyllä seuraavan kerran linssien kera ja voi olla että joukkoon sujahtaa vähän porkkanaakin. Karitsan kanssa syöty kastike oli itseasiassa aiemmin tekemämme lampaanpotkan keitinliemestä keitetty kastike. Tuota potkaa tehdessä otimme rasiallisen keitinlientä talteen pakkaseen ja nyt Kalle keitti sitä muutaman tunnin kokoon, siivilöi ja suurusti. Lopputulos oli herkullinen, jopa karamellimäinen kastike joka sopi karitsan kanssa erinomaisesti.
Mustat pavut sen sijaan saattavat jäädä jatkossa pataruokiin. Ihan ne menettelivät tuossa muun ruuan ohessa, mutta eivät herättäneet meissä kummassakaan sen suurempia intohimoja. Tulipahan kokeiltua kuitenkin. Fetasalaatti puolestaan oli hieman yrttisempi versio tavallisesta, Berliiniläisistä yrttisalaateista inspiroituneena. Minttu salaatissa sitoi sen mukavasti muuhun ruokaan ja raikasti makupalettia hieman.
Chilinen kikhernekeitto
Tämä ohje on alkuperäisenä Glorian Ruoka ja viini -lehdessä 2/2011. Tämä alla oleva on siis oma muokkauksemme, joka siis sekin oli oikein maukas, mutta ensi kerran lisäämme mukaan myös mm. alkuperäisen ohjeen vihreät linssit (2dl).
Tarvitset
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 tl juustokuminansiemeniä
1 tl kanelia
1/4 tl chilijauhetta
Harissa-mausteseosta (Santa Maria, etniset ruokakaupat myyvät myös)
3 rkl rypsiöljyä
(2 dl vihreitä linssejä)
9 dl kasvislientä
1 prk kuorittuja tomaatteja
4 dl keitettykä kikherneitä (alkup. ohjeessa 2 dl)
2 tl raastettua sitruunankuorta
2 rkl sitruunamehua
0,5 dl hienonnettua minttua
vajaa 0,5 dl tuoretta korianteria
Valmistus
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipuleita ja mausteita kattilassa öljyssä muutama minuutti koko ajan sekoittaen. Käytimme itse reilusti yllä mainittuja mausteita, sillä keitto oli annetuilla määrillä todella miedon makuinen. Lisää joukkoon linssit, kasvisliemi ja kuoritut tomaatit. Anna seoksen kiehahtaa ja vähennä lämpöä. Hauduta seosta keskilämmöllä kannen alla n. 20 min.
Soseuta keitto sauvasekoittimella karkeahkoksi. Lisää kikherneet, sitruunankuori ja -mehu. Anna keiton lämmetä. Mausta tuoreella mintulla.
Keitosta olisi tullut samettisempi jos kaapissa olleet linssit olisivat vielä olleet käyttökelpoisia. Nyt ilman linssejä keitosta tuli kuulaampi, mutta oikein maukas silti. Käytimme tuplamäärän kikherneitä linssien puuttumisen vuoksi.
Karitsa
mustapippuria
suolaa
rosmariinia
salviaa
paprikaa
Karitsan sisäfileet olivat tyhjiöpakattuina ja valmiiksi leikattuina sopiviksi paloiksi. Painelimme niiden pintaan ylläolevia mausteita, rosmariinia kaikkein reippaimmin ja paistoimme 225°C:ssa kypsäksi. Karitsan kanssa meillä oli tosiaan kermaista kastiketta, joka oli keitetty kokoon aiemman karitsanpotkan keitinliemestä. Keitinlientä jatkettiin lorauksella kermaa ja hieman maizenaa.
Minttusalaatti
0,5 nippua jääsalaattia
muutama lehti tammenlehtisalaattia
1 luomutomaattia
0,5 kurkku
kourallinen mintunlehtiä
muutama kirvelin lehti
auringonkukan versoja
1 pkt Arlan Apetina fetajuustoa oliiveilla
Revi salaatit kulhoon. Pilko kurkku ja tomaatti ja lisää nekin kulhoon. Nypi mintunlehdet erilleen toisistaan. Lisää yrtit ja auringonkukan versot salaattiin. Sekoita. Lisää lopuksi fetakuutiot salaattiin ja sekoita varovasti. Voit tarjota pakkauksen maustetun öljyn salaatinkastikkeena halutessasi.
Ruuan kanssa maisteltiin punaviiniä. Masi Contasera Amarone classico, 2006 sopi ruokaan erityisen hyvin. Viini oli pehmeän täyteläinen, mutta piti silti hyvin pintansa voimakkaan makuiselle ruualle.
Ainiin ja se jälkiruoka? No, unohdin pannacottan tekemisen kultaisen säännön:
Tee pannacotta aina edellisenä iltana!
Käytännössä meillä on parhaillaan täysi annos mustikkapannacottaa jääkaapissa hyytymässä. Se jää nyt sitten huomiselle maisteltavaksi, ei sekään väärin ole :) Palaan ohjeeseen heti kun jälkkäristä on kuvamateriaaliakin.